Blogi 
3.2.2010
Tiedonhankintaa
Saksan hallitus haluaa kiihkeästi itselleen tietoja kansalaistensa tileistä Sveitsissä, sveitsiläisissä pankeissa. Hallituksella on luonteva ja hyväksyttävä tavoite, se haluaa varmistaa, että kunnon kansalaiset ovat muistaneet maksaa näillä tileillä olleista varoista ja niistä saamistaan tuotoista veroa isänmaalle, Saksaan.
Jokin aika sitten Saksa käytti tiedustelupalveluaan vastaavassa operaatiossa Lichtensteinissa. Sakemannit ostivat paikalliselta pankin työntekijältä tietoja saksalaisista tallettajista ja heidän tileistään. Verkkoon eksyi joitakin isojakin kaloja, muistaakseni myös paikallisen postin päällikkö, jolla oli säkillinen rahaa ulkomailla, josta ei ollut muistanut kertoa kaikkea verottajalle.
Nyt saksalaiset suunnittelevat maksavansa muutaman miljoona euroa kaverille, jolla on salaista pankkitietoa saksalaisten tileistä Sveitsissä. Hallitus esiintyy korkealla profiililla liittokansleria myöten. Vaterland first!
No niin, hallituksen tehtävänä on tehokkaasti toteuttaa kansalaisten verovastuuta, muuten ei lumi kaduilta katoa. Oikeusvaltiossa tätä toteuttamista rajoitetaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin säännöin. Tämän vuoksi verovirastoihin ei vielä ole asennettu penkkejä, joihin veroalamainen istutetaan odottamaan virallista peukaloruuviasentajaa, jonka tehtäväksi voitaisiin asettaa verotietojen kokoaminen.
Miksi näin ei sitten tehdä. Tämähän olisi hyvin tehokas tapa kerätä verottajalle kuuluvat varat talteen. Pelko ruuvin kiristymisestä vaikuttaisi ainakin pitempikyntisiin nopeasti.
Niin, meillä on länsimainen systeemi, joka pitää sisällään jonkinlaisen tasapainon yleisen edun ja yksityisen välillä. Kaikki punnukset eivät ole yleisen edun laarissa, vaan yksityisellä on oikeutensa vapauteen, ruumiilliseen koskemattomuuteen, rehelliseen prosessiin, kaikkeen tällaiseen kivaksi havaittuun.
Miten sakemannien tavoite ostaa varastettuja tietoja soveltuu tähän? Aika huonosti. Verottajan edustama yleinen etu on tärkeä, mutta ei niin tärkeä, että sitä tulisi toteuttaa rikoksia tekemällä. Jos valtio tarjoutuu ostamaan rikoksella hankittua omaisuutta tai yllyttää rikokseen voidakseen hankkia verotietoja, niin tällöin ollaan aika kaltevalla pohjalla.
Syyllistyykö hallitus tällöin rikokseen yllyttämiseen, rahanpesuun tai johonkin muuhun tavallista tallaajaa koskevaan tekoon, jäisi nähtäväksi. Tällaisen toiminnan pohtiminenkin osoittaa jälleen suuren kuvan heikkouden. Järjestelmässä on aina löysyyttä, se kuuluu siihen, koska ihminen on sellainen. Inkvisitio ei ole ihmistä, vaan jumalaa varten eikä sitä siksi ole olemassa.
Takaisin»
Kommentit:
1 .
Varkaus on aina varkaus
Varkaus on aina varkaus, huolimatta siitä, kuinka suurella joukolla ja enemmistöllä se tehdään.
Valtio ostaa varastamillaan rahoilla varastettuja tietoja varastaakseen lisää. Varastettujen tietojen ostaminen on siis täysin valtion muunkin moraalitoman linjan mukaista.
Veroparatiisit ovat hyödylliä monestakin näkökulmata. Ne suojelevat ihmisiä ja näiden omaisuutta valtioiden mielivallalta ja väkivallalta. Ne myös aiheuttavat verokilpailua ja näin hillitsevät mielivaltaista verotusta. Lisää aiheesta: http://ciel.fi/artikkelit/veroparatiisien-ylistykseksi/
2 .
Aurinkokuningas
"Valtio olen minä" (l’Etat c’est moi) lausui aikanaan aurinkokuninkaaksi tituleerattu herra Ranskan maalla, jota ei tule siis missään tapauksessa sotkea Suomen Vaasassakin vaikuttaneeseen hokkarihemmoon. Yhtäläisyyttä molemmilla herroilla on tosin siinä, että jokin evoluution pikku virhe on luonut molemmille herroille illuusion omien kykyjensä loputtomasta ylivertaisuudesta sekä kyvyn oikeuttaa omia (pähkähullujakin) tekemisiään tilanteessa kuin tilanteessa. Positiivista on kuitenkin, että molempien herrojen kohdalla, tämä luonteenpiirre on selkeästi näkyvillä.
Toisin kuin monilla johtavilla virkamiehillä ja poliitikoilla.
Kuvaamasi ongelma on KLASSIKKO, jonka PRINSIIPIT voidaan rinnastaa metsurin, metsänhoitajan ja metsänomistajan välisiin suhteisiin sekä toimintatapojen eroihin. Kuvitteellisessa "verometsässä" metsuri (=kansalainen) kaataa vain niitä puita, joihin metsänhoitaja (= verottaja) on merkin laittanut metsänomistajan (valtio) ohjeiden (lait ja asetukset) mukaisesti. Kaadetun määrän mukaan tietysti maksetaan metsänhoitajalle kymmenykset, joka puolestaan tilittää ne sitten metsänomistajalle. No, välillä pikku metsurien laskut menevät hieman sekaisin ja jos metsänhoitaja tarkkana kamreerina moisen huomaa, niin siitähän tulee pikkuisen nuhteita (eli veroja).
Metsänomistajan eli valtion näkökulmasta lienee tärkeintä, että metsä kasvaa ja tuottaa hyvin minkä seurauksena myös omistuksen arvo nousee ja kaikki voivat hyvin. Siispä omistaja ohjeiden eli lakien ja asetusten tehtävänä on edesauttaa tämän tavoitetilan saavuttamista.
Näin siis "verometsä" toimii - ainakin teoriassa.
Suomalaisen demarikratian, eikun siis demokratian ikiaikaisten käytäntöjen mukaisesti, meillä istuu erilaisten johtavien virkamiesten palleilla kuitenkin melkoisia aurinkokuninkaita, jotka viis veisaavat metsänomistajien edustajien (ministerien ja kansanedustajien) linjauksista. Ja päin vastoin eli yhtä tolkkupäistä, johtavaa virkamiestä kohden löytyy aina pari täysin tolkutonta poliittista päättäjää. Aivan kuten Saksassa tai missä muualla tahansa.
Tämä hallintorakenne mahdollistaa sen, että lakien ja asetusten tulkinnat poikkeavat toisistaan merkittävästi, riippuen siitä kuka niitä kulloinkin tulkitsee. Pieni aurinkokuningas kun kuvittelee mielessään "valtio olen minä" ja toteuttaa omaa tulkintaansa laista yleisen edun ajamisen nimissä. Kokematta mitään tunnon tuskia tai mielestään tekemättä mitään vääryyttä.
Vaan paranisiko tilanne jollain muulla yhteiskuntajärjestyksellä? Kuten Karikin pohdit, niin tuskinpa vain. Ainoa täydellisesti ja aukottomasti toimiva yhdyskuntajärjestys löytyy muurahaispesästä. Ainakin siihen asti, kunnes muurahaisille kehittyy kyky ajatella.
3 .
Luigi
Kysymys kuuluukin MIKSI raha virtaa veroparatiiseihin ? Koska Suomessa OMISTAMINEN on laitetu verolle. Rahan tuottavan pitäminen ei ole yhtä kannattavaa, kuin sen seisottaminen korkeakorkoisella tilillä ? On auton omistusmaksu ( haittaveron nimellä); talon omistusmaksu ( kiinteistöveron nimellä); ja sitten ihmetellään, että Suomi seisahtuu ? Jotakin on jo seisahtanut ministereiden päissä ?
Ja uudella omistaja"ohjaus" polittiikalla Suomalaisikin osakkeita ollaan laittamassa 5 vuodeksi Sveitsin pankkiin "talletukseen" ! Sekin tuotto siis on poissa veronmaksajilta ja kai "kompensoidaan" jollakin energiaverolla tai omistusmaksulla ?
Jos raha ei saa olla turvassa Suomessa tuottamassa; niin se ei sitten tuota Suomessa !
Varo vain Kari ! Pian aivojen omistamisesta peritään hirvittävä maksu
4 .
JukkaPaulin
Niin, eikö näin ole jo, eli jos omistaa aivot, niin silloin on neuvottu olemaan hiljempaa. Monesti älykkäät eivät esimerkiksi kovin hyvin pärjää normaaleissa koulurutiineissa, ainakin näistä on useita esimerkkejä otettu esille. Ja älykkyys toisaalta on väistelevä käsite myös itsessään, riippuen kulloisenkin kulttuurin arvostuksista. Da Vinci aikanaan koettiin ilmeisesti jonkinlaisen taiteilijan, neron ja sekopään välimuotona. Hänen väitettiin keksineen mm. helikopterin ja sukellusveneen jo 1400-luvun paikkeilla.
Koska monesti totuudet ovat karvaita niille, jotka luovat illuusioita. Totta kai puhun nyt viime aikana tapahtuneista poliisin korruptio-, valeosto- ja raiskaussyytteistä. Keinot eivät tunnu olevan lähelläkään sellaisia kuin niiden pitäisi olla. Valvovan silmän ideaali on se, että kaikki tietäisivät heti, että rikoksesta seuraa rangaistus, ja se ei riippuisi siitä, kuka sattuu olemaan silloin käsittelijänä tai tuomarina; eikä erityisesti siitä, keitä nämä tuntevat ja ketkä ovat heidän taustavaikuttiminaan. Maallikkolautakunta on toisaalta demokratian peruskulmakiviä, vai?
|
Ota yhteyttä
Kari Uoti Consulting Ky
Lakiasiaintoimisto
Itälahdenkatu 14 C 60 00210 Helsinki
y-tunnus 1913603-9
Kari Uoti +358 500 500000
kari.uoti(a)oikeuson.com
www.kariuoticonsulting.fi
Yhteystietoihin
Kirottu salaisuus
Kirottu salaisuus on uusin kirjani.
Lue kirjaesittely kustantajani WSOY:n sivuilta
|