Blogi 
26.1.2010
Oikeutta
Olin eilen uteliaisuudesta seuraamassa korkeimman oikeuden suullista käsittelyä. Oikeudessa käsiteltiin prinsessa Ruususen ja hänen lohikäärmeensä välistä kiistaa siitä, saako Ruusunen kertoa satunsa vai ei.
Mielestäni saa, koska hän kertoo omasta elämästään. Hän ei kerro toisen yksityisyydesta eikä ainakaan sellaisia asioita, jotka kuuluisivat yksityisyyden kovaan ytimeen, joka on myös pääministerillä suojattu. Ruusunen siis vapautetaan, mikä varmistui hänen oman kertomansa jälkeen. Hyvä, etteivät oikeusneuvokset ryhtyneet porukalla nyyhkimään kuunnellessaan varsin viattomana esiintyneen ja ilmeisen viattoman naisen kertomaa pahasta maailmasta.
Istunnossa ilmeni myös, että korkeimmassa oikeudessa saranat ruostuu, kun niitä ei käytetä. Puheenjohtajana toiminut oikeusneuvos Kari Raulos, oikeuden virkaiältään vanhin jäsen, ei osannut tai muistanut rikosprosessin peruskuviota: ensin puhuu syyttäjä, sitten asianomistaja, sen jälkeen vastaajat. Nyt Raulos hyppäsi sujuvasti pääministerin ja hänen vaatimustensa yli suoraan Ruususen pesään. Ehkä kaunis nainen häikäisi tuomarin, joka siristeli silmiään vaakatasossa porottavalle auringolle.
Syyttäjän vaatimukset olivat huvittavia. Rikoshyötynä liikevaihto. Miksi kunnianloukkausjutuissa syyttäjät eivät esitä samaa vaatimusta sanoma- tai iltapäivälehdille? Miksi kirjasta saatu myynti pitää konfiskoida, mutta ei lehden myynnistä saatua tuloa.
Sitten oli tämä syytteen yksilöinti. Syyttäjä ilmoitti, että ei tarvitse käydä näitä loukkaavia kohtia läpi, ne on itsestään selviä! Mitenkähän tätä vastaan voi puolustautua? Syyte oli siis: olet kavalasti paljastanut pääministerin yksityisyyteen liittyviä tietoja. No mitä olen paljastanut, no yksityisyydenpiiriin liittyviä tietoja, no mitä tietoja, no yksityisiä.
Jaaha, eikun linnaan.
Syytteessä ja hovin tuomiossa paheksuttiin myös Vanhasen lasten tuntojen esille tuomista. Mitenkähän tämä loukkaa Vanhasta. Asianomistajina olisi pitänyt olla lapset, ei Vanhanen, mutta ei kun siitä vaan. Pahaa on tehty, vaikka ei ihan tarkkaan osata sanoa mitä.
Tämä toteuttaa professori Raimo Lahden lanseeraamaa ajatusta, jonka mukaan valtion vaatimukset ovat perusteltuja ja niiden mukaan on syytä tuomita, vaikka lakikirjasta ei aina perusteita löytyisi.
Tästä pitäisi pikku hiljaa päästä eroon
Takaisin»
Kommentit:
1 .
Diletantti
Luulisi aikuisen ihmisen, kuten Ruususenkin, saavan määritellä omaa elämäänsä ja kirjoittaa siitä terapiakseen, millaisen tarinan haluaa.
Mutta ilman muuta kustantajallakin on ollut omat intressinsä asiassa. Eihän Susan sitä itse kirjoittanut, kai? Eipä silti, kohuttu kirjakin osoittautui lopulta flopiksi, yhtä mauttomaksi kuin uuniperuna, jossa ei tainnut olla edes kunnon täytettä. Kyllä aurinko paistaa vielä Ruususellekin!
2 .
GranpaIgor
Muistan kerran kun kävin samalla tavoin uteliaisuuttani seuraamassa erästä oikeudenkäyntiä. Puheenjohtaja kysyi minulta takarivissä selvästi yleisönä istuvalta hyvion kärttyisenä kuka minä olen ja mitä minä siellä teen. Ilmoitin nimeni ja totesin ettei minun tarvitse tietääkseni mitään syytä ilmoittaa läsnäololleni mutta kun nyt kysytte niin ilmoitan syyksi uteliaisuuden. Puheenjohtaja kihisi ja puhisi kyllä raivosta punaisena mutta aisti vastaukseni varmuuden ja jätti minut heittämättä ulos.
No tuolla KKO:ssa oli varmaan muitakin seuraamassa. Ja tuskin Kari Uoti näköiseltä tai nimiseltä mieheltä kyselisivät kuka olet ja mitä teet täällä.
Tuo Raimo Lahden ajatus kuvää ilmeisesti aika hyvin meillä pitkään tuomioistuimissa vallinutta todellisuutta. Vai vallitsisiko vieläkin?
3 .
Tasra
Kiitos hyvistä nauruista! "Jaaha, eikun linnaan" kohdalla oikein ääneen. Muutenkin oivallisia oivalluksia "pahaa on tehty, vaikka ei ihan tarkkaan osata sanoa mitä". Juuri tuo tarkkuuden puute ja perustelemattomuus ja tosiasioista välinpitämättömyys kertoo tasosta oikeuslaitoksissamme hemmetin paljon..
4 .
Anton
Tietoni kyseessäolevasta kunnianloukkausjutusta perustuvat tiedoitusvälineistä lukemiini tietoihin. Käsitykseni mukaan Ruususka vapautetaan kaikista Matti Vanhasen häneen kohdistuneista syytteistä samoin kuin kirjan julkaisija. On tietenkin mahdollista, että Korkein oikeus päättää silti tehdä oikeusmurhan tuomitsemalla nyt jo tuomitut tahot rangaistukseen kunnianloukkauksesta. Jutun syyttäjä näyttäisi olevan lähinnä Matti Vanhasen manageri.
5 .
hs
Katsokaa ja ihmetelkää!
Mitähän tässä "oikeusvaltiossamme" on vialla?
http://areena.yle.fi/video/710077
Miltä tuntuu, kun kasvoton virkakoneisto ottaa hampaisiinsa ja ravistaa oikein tosissaan?
6 .
Juha Salonen
Voi herran jumala... Kai tässä maassa on muutakin asioita selviteltävänä kuin joku pieni flopannu kirja... Ja jos joku pikku salaisuus siellä olisikin niin Mitä Se Sitten Haittaa!!! Voisi esim. hoitaa aivan liian hitaasti eteneviä aitoja oikeusjuttuja eikä päästää ihan mitä tahansa oikeus asteesta toiseen.
7 .
Jaana Kouhia
Muistaakseni kesällä 2008 istuttiin iltaa ystävien kesken Ravintola Vespassa ja veikattiin jo silloin, että kohta käy Vanhaselle kalpaten. Nyt taitaa kohta paljastua jotain, mistä ei enää pääsekään kuin koira veräjästä.
|
Ota yhteyttä
Kari Uoti Consulting Ky
Lakiasiaintoimisto
Itälahdenkatu 14 C 60 00210 Helsinki
y-tunnus 1913603-9
Kari Uoti +358 500 500000
kari.uoti(a)oikeuson.com
www.kariuoticonsulting.fi
Yhteystietoihin
Kirottu salaisuus
Kirottu salaisuus on uusin kirjani.
Lue kirjaesittely kustantajani WSOY:n sivuilta
|