Blogi

Therese Johaug


15.10.2016 kello 11:03 - Kari Uoti


 


Therese on olympiavoittaja, seitsemänkertainen maailmanmestari, 33-kertainen maailmancupin osakilpailuvoittaja - ylivoimainen hiihtäjä. Urheiluvoittaja on sankari, ylivoimainen urheilija on ylisankari, messias, jota kumarretaan ja kadehditaan. 

 

Therese on kääntänyt ylivoimansa rahaksi. Hän tienaa sponsoreiltaan yli miljoona euroa vuodessa. Raha ei tule yksin menestyksen vuoksi, vaan koska hän on hyvä myös sponsoroitavana, hiukan erilainen kuin Kimi. Tag Heuer, Jaguar, Oakley ja monet muut haluavat liittää itsensä kauniiseen norjalaiseen huippu-urheilijaan. 

 

Therese laittoi harjoitusleirillään elokuussa hiukan liikaa luistoa ja luistossa oli kiellettyä ainetta - doping. 

 

Theresesta otettujen kuvien perusteella hänen alahuulensa oli elokuussa tukevasti auringonpolttama. Italian alpeilla paistoi. Therese sipaisi huuleensa Trofoderminiä, joka sisältää Clobetasolia, joka vähentää ihon kutinaa ja punoitusta. 

 

Eli, iho oli palanut ja Therese laittoi ihoon ainetta, joka oli tarkoitettu hoitamaan palanutta ihoa. Aineessa nyt sitten sattui olemaan kiellettyä ainetta, jota hän ei olisi saanut ottaa. 

 

Nyt Therese ja hänen saavutuksensa on kustu upoksiin. Kanssakilpailijat, siis ne, jotka ovat seuranneet Theresen takavaloja lähempää tai kauempaa, ilakoivat. Mukana ilakoinnissa kaikki kynnelle kykenevät. 

 

Siis Theresen saavutukset eivät ole oikeita, koska hän elokuussa 2016 vetäisi dopingrasvaa naamaansa!

 

Tosiasia on, että Theresen saavutukset on saavutettu rehellisesti ennen kuin muuta todistetaan. Häntä suojaa syyttömyysolettama kuten ketä tahansa muuta. Hän ei ole Italian rasvauksen jälkeen kilpaillut, vaan kilpailukausi on alkamassa myöhemmin. En tiedä onko dopingrasvasta jotakin iloa hänen kilpailemisessaan. 

 

Miksi hän vetäisi dopingrasvaa elokuussa tahallaan? Siihen ei vaikuta olevan mitään järkeä. Voiko rasvalla ja siinä olevilla aineilla saavuttaa jotakin etua tulevissa kilpailuissa? Jos hän olisi doping-hiihtäjä voisin kuvitella aineitten työntämisen kehoon tapahtuvan jotenkin muuten kuin huulirasvan muodossa. Puolustaisin mielelläni häntä - tahallisuudesta ei vaikuta olevan mitään näyttöä ja ainoastaan tahallinen pahantekeminen voi olla rangaistavaa. 

 

 

 Kommentit ()

Lisää kommentti
 16.10.2016 - 20:16:28

Miten Stig Wetzellin yskänlääke tai banaanit 70-luvun alussa? Efedriinikohussa mikään ei auttanut; miksi nyt pitäisi auttaa? Säännöt ovat jyrkät, ja niiden pitäisi olla samat kaikille. Nollatoleranssi määritellään joko nollan tai jonkin muun luvun  mukaan.

 17.10.2016 - 03:25:09

En tunne yksityiskohtia mutta. Kai sillä, paljonko kiellettyä ainetta on kehossa, on oltava merkitystä? 


Jos kamaa on vain mitätön määrä, kuten huulipuikosta huulen kautta nautittuna otaksun?


Jos on kyse vain huulirasvasta eikä dopingista?


Ei kai se voi olla peruste.


Suhteellisuus. Kohtuus. 


Merkityksellisyys.


Vaikutuksellisuus.


Entä mikä muu olisi ollut vaihtoehto huulen hoitoon? 


Oliko käytetyllä aineella ja voiteella mitään merkitystä mihinkään muuhun kuin huulen hoitoon?


Urheilu "oikeus" ?

 25.10.2016 - 14:16:11

Rasvat sisältää yleensä kortisonia, jossa on katabolinen vaikutus, ei siis anabolinen. Katabolinen siis sinänsä hajottaa lihaskudosta. Toki tuo katabolinen vaikutus on lihaskudoksen hajottamisen suhteen noissa rasvoissa mitätön ja hyöty on siis vain parantavaa.


DDR:n aikaan muistaakseni käytettiin joitain ulkoisia rasvoja, joissa oli sitten tuo anabolinen vaikutus. En tiedä kuinka paljon sitä rasvaa sitten pitää sivellä iholle, että hyötyä alkaa näkyä. Luultavasti aika paljon - ainakin enemmän kuin mitä huuliin laitetaan.


Siinä Johaugin rasvassa oli kyllä isolla kieltomerkki, jossa kieltomerkin sisällä luki doping. Että ei se pitäisi ainakaan jäädä huomaamatta - varsinkaan siltä lääkäriltä, kuka sen tuubin kävi ostamassa. Hyvä kysymys sitten on, onko sitä rasvaa laitettu muuallekin kuin huuliin.