http://www.kariuoticonsulting.fi/blog Kari Uoti - Blogi fi-fi Thu, 02 Feb 2012 21:24:34 +0200
Tähän retkeen liittyy Vedanta-tieto, vanha intialainen viisaus, joka syöksee samaan jokeen, viisaampaan elämään, joka on myös askareitteni kohteena. Siis vähän eri meininkiä kuin aikaisemmin.

Henriikan jutuista hiukan, tässä hänen blogistaan, anteeksiantamisesta, miltä maistuu:

"Ajattele jotain ihmistä, jolle koet antaneesi anteeksi hänen loukattuaan sinua. Tai ajattele ihmistä, jolle haluaisit antaa anteeksi, muttet ole vielä voinut. Tai ehkä näet mielessäsi ihmisen, jolle tuntuu mahdottomalta antaa anteeksi. Syvenny näkemään mielessäsi hänen kasvonsa ja koko olemuksensa. Kuuntele mitä kehossasi tapahtuu, millaisia ajatuksia mieleesi nousee. Tunne onko sydämesi pehmeä, avonainen ja laaja, vai tuntuuko se sulkeutuneelta ja kovalta? Jos kysyt itseltäsi, olenko antanut anteeksi tai onko anteeksianto mahdollinen, millaisen vastauksen saat. Olennaista on, että kaikki vastaukset ovat yhtä hyviä. Totuudessa voimme parantua. Niin kauan kuin väistelemme, kiemurtelemme ja esitämme muuta kuin olemme rakkaudelle ei jää tilaa. Tunne, miten sinun on mahdollista vain levätä tunteessa, aistimuksissa, omassa itsessäsi. Tunne miten tämän maailmaan mahtuu kaikki. Tunne miten voit ottaa avosylin kaiken vastaan ja päästää avosylin irti. Levätä avoimessa.

Kärsimys ei ole henkilökohtaista, vaan syvästi jaettua. Aina, jokaisessa tilanteessa näemme toisessa itsemme. Kun satutamme toista satutamme todellisuudessa itseämme. Ja jos katsomme toisen ihmisen kaikkien pelkojen, hyökkäysten ja suojakilpien alle, näemme saman rakkauden, saman pyhyyden, jota itse olemme. Kun kohtelemme toista myötätuntoisesti, annamme myötätuntoa itsellemme. Ja kun opimme suhtautumaan itseemme myötätuntoisemmin ja lempeämmin, se heijastuu välittömästi suhteessamme toisiin.

Anna mieleesi tulla jokin sellainen tilanne, jota sinun on ollut vaikea antaa itsellesi anteeksi. Huomaa ajatukset, ehkä kokonainen tarina, joka tilanteeseen liittyy. Tunne keho, hengitys, lattian kosketus jalkojen alla, tuolin kannatus ja sano itsellesi: Minä rakastan sinua. Minä annan sinulle kaiken anteeksi. Ei haittaa, vaikka se tuntuisi lapselliselta, hassulta, epäaidolta. Ei haittaa vaikket voisi tuntea sanojen vaikutusta. Sydämesi kuulee kyllä.

Anteeksianto on radikaali rakkauden tila, jossa päästämme itsemme vapaiksi. Näemme että kaikki on ja on ollut koko ajan täydellistä. Se mitä tapahtuu, tapahtuu, kuinka muuten se voisikaan olla? Kun oivallamme tunteiden ja syvemmän tietoisuuden tasolla mitä tilanne ja toinen ihminen on meille opettanut, huomaamme että olemme saaneet lahjan. Lahjan löytää rakkauden ja selkeyden itsestämme. Rakkauden, joka sulkee sisäänsä myös varjomme. Kun huomaamme, että kaikki meissä on rakastettua, voimme päästää irti uhriudestamme. Voimme sitoutua toisenlaisiin kokemuksiin ja uskomuksiin elämästä.
Anteeksiantaminen on hyvän vastaanottamista. Se on irti päästämistä katkeruudesta ja avautumista rakkauteen, runsauteen ja luovuuteen. Anteeksiantaminen ei ole ajattelun teko, se on teko, joka vapauttaa ja hoitaa sydäntä ja me tunnistamme sen heti, kun elämme sen todeksi."

Niin, siis kaikki on itsessä, hyvä, paha, rakkaus, rakkaudettomuus. Itseään voi korjata kun kääntää katseensa itseensä, ei ulos, mikään ei tule sinuun ulkoa, kaikki on jo tässä. Yksinkertaisinta olisi etsiä kaikki ulkoa, hyvät ja pahat asiat, ei ne sieltä löydy. Rakkauden harha, luulo, että tulen onnelliseksi kun saan tuon tai tuo antaa minulle jotain, on kohtalokas harha. Tämän harhan perässä liian moni juoksee eikä koskaan saa kiinni.

Olen kokeillut Henriikan metodia, matkaa, joka on jotain aivan muuta. Jos yhtään kiinnostaa, käy vilkaisemassa hänen sivuillaan hetki.org, tämä kortti kannatttaa katsoa.
]]> Thu, 02 Feb 2012 21:24:34 +0200 http://www.kariuoticonsulting.fi/sivut/blogi?avaa=636 http://www.kariuoticonsulting.fi/sivut/blogi?avaa=636#comments
Minulla ei ole kantaa politiikkaan, minulla on nyt kanta hyvän ja pahan välille. Minusta olisi kiva jos hyvä voittaisi, ettei tarvitsisi jatkaa vanhassa ja totutussa pahan, käskyn, auktoriteetin ja kiusaamisen maailmassa.

Sauli Sale Niinistö on salolainen juristi, joka tunnetaan alueella tehokkaana ja aikaansaavana ukkona. Hän saa aikaan ja toteuttaa päämiehensä tahtoa vain tavalla, joka on ruma, Sale on ilkeä, kova, kylmä ja häikäilemätön. Jokainen voisi yrittää kuvitella Salen istumassa neuvottelupöytään, jossa yritetään sopia tai sovitella jotakin, miltä kuva näyttää? Sovinnolliselta, lämpimältä, sellaiselta, että kohta kaikki nousevat pöydästä iloisina ja onnellisina, ketään ei jyrätty tai murskattu, kaikki voittivat?

No, Salen pöydässä näin ei tapahdu, mutta entä Haaviston. Ukko on mesonnut maailmalla neuvottelemassa mustan Afrikan mustien rosvopäälliköiden kanssa. Pekka on mennyt tilanteeseen kuin tilanteeseen ilman suojaa, suojanaan vain hyvä henki, tahto tehdä hyvää. Tilanteet ovat olleet sellaisia, että Salea sinne ei olisi saatu edes panssarivaunussa ja jos hän olisi kypärä päässä tilanteeseen uskaltautunut, en usko, että ei olisi palannut, pataan olisi joutunut, vaikka sitkeä onkin.

Haavisto on sivari, niin ja rohkea avoimuudessaan ja muussa. sale on upseeri, ja arka kaikessa. Hän pelkää ja peittää heikkoutensa kovuuteen, muiden nolaamiseen, alistamiseen ripittämiseen. Suomi ei tässä maailmantilanteessa tarvitse itselleen sotapäällikköä, joka salekaan ei ole, vaan henkilön, joka toiminnallaan edesauttaa, että sotaa ei tule. Kumpi pärjää ihmisten kanssa kylillä? Maailmalla?

sale on menneen talven lumia, joka valitettavasti tulee saamaan paljon ääniä, koska hän muistuttaa siitä vanhasta ja hyvästä, joka pitää sisällään kurjuutta, alistamista, komentelua ja hierarkioita. Ihmiset äänestävät häntä, koska hän tuntuu tutulta. Jos ihmiset pysähtyisivät miettimään, mitä haluavat, sale joutuisi eläkkeelle ensi kuun alussa, toivotaan että näin käy.]]> Tue, 24 Jan 2012 11:45:37 +0200 http://www.kariuoticonsulting.fi/sivut/blogi?avaa=635 http://www.kariuoticonsulting.fi/sivut/blogi?avaa=635#comments
No, miten kävi, kaikki mitä tuolloin kirjoitin osoittautui todeksi. Tänään Trainers' House kirjasi tästä reiästään vajaat 20 miljoonaa nollaksi. Tänään siis tapahtui se, minkä sokeakin näki puusilmällään jo vuosia sitten, keisarilla ei ole vaatteita, vaikka keisari ja sen palkkaamat analyytikot mitä väittivät.

Kun vertaa Sarasvuon/Trainers' Housen kirjaamiskäytäntöjä ja toisaalta Jippii jutun perusteita, ei voi kuin ihmetellä, miten joku päätyy leivättömän pöydän ääreen ja toinen ei, vaikka asiat kovasti muistuttavat toisiaan. Miten Jippiin tase voi olla väärin, kun Trainers Housen reikä on ollut vuosia "muka" omaisuutta. Onko sijoittajille annettu oikeaa tietoa Trainers' Housen taloudellisesta asemasta?

Miksi tällaisia kysymyksiä ei kysytä? Minusta tuntuu, että tässä läjässä on varsin paljon vielä näkymätöntä mätää, jonka soisi tulla selvitetyksi, alla linkki alkuperäiseen juttuun sekä Talouselämän siitä tekemään uutiseen,

http://www.oikeuson.com/sivut/blogi?avaa=442&sivu=

http://www.talouselama.fi/uutiset/kari+uoti+jari+sarasvuon+kimpussa/a350228]]> Tue, 17 Jan 2012 16:33:01 +0200 http://www.kariuoticonsulting.fi/sivut/blogi?avaa=634 http://www.kariuoticonsulting.fi/sivut/blogi?avaa=634#comments
Ihminen tekee pahaa, kaikenlaista kenkkumaista toiselle, ahneuttaan, silkkaa pahuttaan, osoittaakseen ylemmyyttään, alemmuudesta, tuhoaa luontoa, tuhoaa elämää saadakseen itselleen enemmän, ajaakseen hienommalla autolla, matkustaakseen pitemmälle hienompaan hotelliin, normaali elämä.

Ihminen tuijottaa itseään, maalaa ja meikkaa, nostaa painoja, viilaa kynsiään, imuttaa rasvaa kyljestä, korjaa tissiä, laittaa tukkaa, kaikenlaista koreillakseen, ollakseen haluttavampi, enemmän kuin toinen.

Kuitenkin tuntuu aika tyhjältä. Mistä oikein on kysymys, miten kaikki oikein on? Niin, kaikki on, siinä se. Me emme synny emmekä kuole, mikään ei ala, eikä lopu, kaikki on.

Ihmiset ovat kaikki samaa, yhdessä kaiken muun kanssa. Kun tapaat toisen, on hän samaa, sinua, molemmat ovat. Kun halaat toista ihmistä, halaat itseäsi, kun lyöt toista, lyöt itseäsi.

Ei niin, että se meidän silmissä näkyvä ihminen, joka käyttää aikansa kaikkeen turhaan elämässään, olisi se sama kuin sinä. Se sama on sinussa, ei sinun kasvoissa, tukassa, korvissa, vaan sinussa sellainen kuin sinun itse on.

Voit katsella ympärillesi ja nähdä samaa. Se sama on joka paikassa. Et voi mennä minnekään karkuun sitä, koska se on kaikkialla eikä se koskaan lakkaa. Ihmisestä lakkaa tomumaja, jolla ei ole merkitystä, mutta ihminen itsessään ei lakkaa, se on. Tästä seuraa, että koska kaikki on samaa, kukaan ei ole toistaan arvokkaampi, oli naamassa meikkiä tai ei, oli omat tai keinotissit, oli mitä tahansa, kaikki on samaa.

Kun tapaat toisen, tapaat itsesi, käyttäydy sen mukaan, näin ei tapahdu nyt, koska ihmiset luulevat toisen ihmisen tavatessaan olevansa tekemisissä jonkun toisen kanssa. Siksi he käyttäytyvät idioottimaisesti ja antavat tunteiden ratkaista miten suhtautuvat tähän toiseen eli itseensä. Nämä tunteet tekevät tuhoa, koska harva jaksaa rakastaa toista niin kuin itseään.

On hyvin rauhoittavaa ajatella, että kaikki on, riippumatta siitä mitä teet tai joku toinen tekee. Voit tehdä oman ja toisen elämän vaikeaksi käyttäytymällä toista eli itseäsi kohtaan huonosti kelvottomista motiiveista, miksi toimia näin, miksi olla kurja itselleen.

Kun kaikki on, ei ala, lopu eikä muutu, voit turvallisesti vain olla. Ei tarvitse yrittää olla jotain, koska kaikki ovat ihan samaa riippumatta siitä mitä ja miten ähellät. Kohtele itseäsi kunnolla, jotta näillä muilla heeboilla olisi helpompi tomumajansa kanssa, silloin kaikilla on parempi, on rauhallisempaa ja kaikki ovat onnellisempia.






]]> Wed, 11 Jan 2012 21:51:46 +0200 http://www.kariuoticonsulting.fi/sivut/blogi?avaa=633 http://www.kariuoticonsulting.fi/sivut/blogi?avaa=633#comments
Mikä voisi olla makeampi uutinen kuin tällainen, Holyywood-ukko epäiltynä raiskauksesta. Ja poliisi vahvistaa tutkivansa rikosta, poliisi hakee Jokisen mökistään aamutuimaan, ukko vielä edellisen illan bileiden höyryissä, suoraan asemalle, epäiltynä raiskauksesta. Tämä on kuin elokuvista, harvoin poliisilta löytyy tällaista vauhtia tällaisessa asiassa, raiskausrikosta mitenkään vähättelemättä.

Nyt Jokinen todetaan syyttömäksi ja hän ei ole iloinen. Maine mustattu perusteettoman rikosepäilyn perusteella, mutta tätä mustaamista kesti kyllä poikkeuksellisen lyhyen ajan ottaen huomioon, miten tämä poliisijuna yleensä etenee.

Katselin juuri poliisihallituksen selvitystä poliisin esitutkinnasta tekemästä uutisoinnista, joka tapahtui 10 vuotta sitten. Poliisi paljasti medialle tutkivansa merkittävää talousrikosta tilanteessa, jossa vastaaja ei ollut vielä saanut vastata, kunhan oli epäiltynä. Asia sai erittäin paljon isomman näkyvyyden kuin Jokisen juttu, Hesari kunnostautui levittämällä juttua etusivulta seuraavalle aukeamalle, suurin piirtein Kekkosen kuoleman kokoinen uutisointi.

Aikaa kului, asiaa käsiteltiin mediassa ja tuomioistuimissa. Käräjäoikeus tuomitsi, hovioikeus tuomitsi, korkein oikeus tuomitsi ja sitten pian tämän jälkeen korkein oikeus totesi, että oppista rallaa, ei se ollutkaan syyllinen, siis kumosi oman tuomionsa.

Mies oli syytön, ei korkeimman oikeuden viimeisen ratkaisun jälkeen, vaan alusta saakka, koska ihminen on syytön, kunnes hänet on lainvoimaisesti tuomittu rikoksesta.

Poliisi selitti, että niin, silloinsen tiedon mukaan kyse oli rikoksesta, niin, mies oli ainoa, joka sanoi ja selitti, ettei kyse voi olla rikoksesta, no kaikki muut olivat toista mieltä ja lopulta nämä kaikki muut olivat väärässä. Kyse oli perusteettomasta rikosepäilystä, joka kesti yli 10 vuotta väitetystä tekoajankohdasta, tarkalleen ottaen 12 vuotta.

No, pitäisikö miestä hyvittää siitä, että poliisin aloitteesta hänet mustamaalattiin järkyttävän pitkäksi aikaa. Poliisin mielestä ei, koska kaikki muutkin olivat yhtä väärässä kuin poliisi, tällä poliisi viittaa tuomioistuimiin, jotka lukivat lakia aivan yhtä pieleen. Siis, kun lähes koko oikeuskoneisto on täysin väärässä, oikeuttaa se erityisen hyvin loukkaamaan toisen kunniaa ja mustamaalaamaan tätä.

Ainoa, joka lopulta tiesi, miten asia on, oli tämä syytön, mutta erittäin pahaksi ja mustaksi maalattu mies. Ehkä se korvaa tämän muiden ymmärtämättömyyden. Onni ei tule muista, se on sinussa, jos vain ymmärrät ja näet sen




]]> Tue, 10 Jan 2012 22:27:24 +0200 http://www.kariuoticonsulting.fi/sivut/blogi?avaa=632 http://www.kariuoticonsulting.fi/sivut/blogi?avaa=632#comments

Katselin juuri youtubessa olevan videon mielen salatusta voimasta. Mieli ei vain ehkä vaikuta siihen miten voit, vaan se vaikuttaa aivan varmasti. Asenne, oma halu voida hyvin tai huonosti vaikuttaa aivan uskomattoman paljon siihen miten ihminen voi.

Ohjelmassa kuvataan erittäin mielenkiintoisella tavalla esimerkiksi lääkkeiden placebo vaikutusta, mielialalääkkeiden osalta placebo-vaikutus oli tutkimuksen mukaan yli 80 %, eli ainoastaan hyvin masentuneet ihmiset saivat lääkkeistä mitään apua, ihminen itse vaikutti mielialansa kohentumiseen uskoessaan saaneensa apua lääkkeestä.

Tämä sama toistui auktoriteettien osalta, jos lääkäri sanoi, että kohta sattuu, niin sitten sattuu, vaikka suoneen työnnetään erittäin vahvaa kipulääkettä ja taas päinvastoin, nyt ei enää satu, vaikka neulassa ei olisi vettä vahvempaa, niin sitten ei satu.

Ihminen on ällistyttävä kapine, joka pystyy luomaan oman onnensa pelkästään olemalla onnellinen, päättämällä, että asiat on hyvin, mutta tämä kapine pystyy myös toimimaan itselleen tuhoisasti päättämällä, että kaikki on päin helvettiä. Kaikki on kiinni mielestä.

Oikeuden maailamassa tämä sama ilmenee oikeuden jakamisessa. Jakaminen tapahtuu ihmisen toimesta, jolla on omat mieltymyksensä, onnen ja inhon kohteet, ennakkoluulot ja manipuloinnille altis mieli. Oikeuden jakaminen tapahtuu niin inhimillisessä tilassa, että se on altis mielettömyydelle, mielivaltaisuudelle.

Miten tätävastan voi taistella, no yksinkertainen keino on hankkia itselleen paras mahdollinen asiamies hoitamaan asiaansa. Kyse ei ole henkilöstä, joka osaa lakikirjan ulkoa, vaan joka ymmärtää, mikä vaikuttaa tuomarin mielen prosesseihin, miten tuomari päätyy ratkaisuunsa, mikä todella vaikuttaa oikeuden sisältöön. Tässä voin paljastaa salaisuuden, se ei ole lakikirja, vaan aivan jokin muu. Lakikirjasta on mahdollista kaivaa perustelut mille tahansa oikeudelliselle johtopäätökselle, jos mielikuvitusta riittää.

Asianajaja Ripatti, JJ Lehdon avustaja tämän rikosasiassa, joutuu nyt tutkimaan oikeuden rakentumista hyvin läheltä ja koskettavasti. Samoin Antti Jokinen, joka mustattiin pahan kerran raiskausepäilyllä, molempien kannattaa nyt satsata oikeuden teatterityöntekijään, koska sillä on iso merkitys sille, miten tarina päättyy.

JJ Lehdon olisi kannattanut valita hiukan toisin, ihmettelin kovasti hänen tekemäänsä avustajan valintaa, mutta omapa on asiansa ja itsepä kaappinsa hoitaa

]]> Tue, 10 Jan 2012 14:13:15 +0200 http://www.kariuoticonsulting.fi/sivut/blogi?avaa=631 http://www.kariuoticonsulting.fi/sivut/blogi?avaa=631#comments
Olen aloittanut uuden kirjan, jossa aion käsitellä rakkautta, myrkyllistä rakkautta, sellaista, joka lopulta voi olla hyvä päättyessään ja JOS siitä ottaa opikseen. Olen aikaisemmin suuntautunut kirjoissani oikeuteen, tämä on nyt sitten oikeutta jossakin isommassa mitassa, oikeutta rakkauteen. Törmäsin artikkeliin myrkyllisestä rakkaudesta, joka minun on pakko kopioida tähän, koska se osuu niin hyvin asian ytimeen:


Myrkyllinen rakkaus - vahingollinen, addiktiivinen, liian tavallinen

"Todellinen rakkaus ei ole tuskallinen pakkomielle. Se ei ole panttivangin ottamista eikä panttivangiksi joutumista. Se ei ole kaiken nielevää, eristävää eikä rajoittavaa. Valitettavasti se rakkaus, jonka useimmat meistä ovat oppineet tuntemaan, on itse asiassa addiktio, myrkyllinen rakkauden muoto."

***

"Jos alamme nähdä ihmissuhteet kasvumahdollisuuksina sen sijaan, että näkisimme ne päämäärinä itsessään, me voimme alkaa saada toimivia ihmissuhteita. Suhde, joka päättyy, ei ole virhe eikä rangaistus - se on opetus."

***

"Niin kauan kuin kuvittelemme, että meillä on oltava toinen ihminen elämässämme ollaksemme onnellisia, me olemme vain addikteja, jotka yrittävät suojella ainevarastoaan - käyttäen toista ihmistä huumeenamme. Se ei ole oikeaa rakkautta - eikä rakastamista."

Myrkyllinen rakkaus

Robert Burney M. A.

"Niin kauan kuin kuvittelemme, että jollakin toisella on valta tehdä meidät onnellisiksi, me valmistaudumme ottamaan uhrin aseman".

Codependence: The Dance of Wounded Souls
Eräs suurimmista tämän yhteiskunnan ihmissuhteisiin liittyvistä ongelmista on, että me näemme ne liian kapeasta näkökulmasta. Meille on opetettu, että suhteen saaminen on päämäärä itsessään.
Se alkaa jo lapsuuden saduissa, joissa prinssi ja prinsessa saavat toisensa ja elävät onnellisina elämänsä loppuun asti. Se jatkuu elokuvissa, joissa "poika tapaa tytön" "poika menettää tytön" "poika saa tytön takaisin" - musiikki voimistuu ja onnellinen pari ajaa auringonlaskuun. Laulut, jotka kertovat "En voi hymyillä ilman sinua" "En voi elää ilman sinua" "Olet kaikkeni", kuvastavat sitä rakkautta, jonka me opimme tuntemaan kasvaessamme - myrkyllistä rakkautta - addiktiota, riippuvuutta, jossa toinen ihminen on huumeemme, meidän Korkeampi Voimamme.

Aina kun asetamme toisen ihmisen Korkeamman Voimamme asemaan, me epäonnistumme väkisin siinä, mitä yritämme saavuttaa. Päädymme vain kokemaan olevamme toisen ihmisen tai itsemme uhri - ja vaikka kokisimme olevamme toisen ihmisen käyttäytymisen uhri, me syytämme itseämme tekemistämme valinnoista. Meidät on määrätty epäonnistumaan niiden uskomusten takia, joita me olemme omaksuneet lapsuudessamme, ja joita yhteiskuntamme opetti meille kasvamisemme aikana.

Ei ole mitään sellaista päämäärää, jonka saavuttaminen takaisi onnen elämän loppuun asti. Me emme ole epätäydellisiä kunnes löydämme "toisen puoliskomme". Me emme ole puolikkaita, jotka eivät voi olla täydellisiä ilman suhdetta.

Todellinen rakkaus ei ole tuskallista pakkomiellettä. Se ei ole panttivangin saamista eikä panttivangiksi joutumista. Se ei ole kuluttavaa, eristävää eikä rajoittavaa. Sen uskominen, että emme voi olla kokonaisia tai onnellisia ilman suhdetta, johtaa meidät hyväksymään riistoa ja väärinkohtelua, ja osallistumaan manipulointiin, epärehellisyyteen ja valtataisteluihin. Se rakkaus, jonka opimme tuntemaan kasvaessamme, on addiktio, myrkyllinen rakkaus.

---
Artikkeliin liittyy taulukko terveestä ja epäterveestä, tulen käyttämään sitä kirjassani, koska se on niin osuva, löydät sen osoitteesta:

http://www.healingeagle.net/Fin/Burney/Toxiclove.html


]]> Sat, 31 Dec 2011 12:03:14 +0200 http://www.kariuoticonsulting.fi/sivut/blogi?avaa=630 http://www.kariuoticonsulting.fi/sivut/blogi?avaa=630#comments
Nykyään korkeimman oikeuden ratkaisuja on mahdollista kyseenalaistaa saattamalla korkeimman oikeuden ratkaisut ihmisoikeustuomioistuimen tutkittavaksi tai erityisen poikkeuksellisissa tapauksissa saattamalla korkeimman oikeuden ratkaisut korkeimman oikeuden itsensä uudelleen arvioitaviksi.

En tiedä onko niitä paljon, mutta olen kerran tehnyt tämän ja voittanut korkeimman oikeuden. Tämä tapahtui pari vuotta sitten, kun korkein oikeus täysistunnossa, siis kaikkien tuomareitten läsnäollessa, kumosi oman vain puolta vuotta aiemmin tekemänsä ratkaisun minun tekemän purkuhakemuksen perusteella. Kiva niin.

Eilen korkein oikeus sitten arvioi olenko kelpoinen toimimaan ns. Jippii jutussa erään vastaajan asiamiehenä. Asian oli korkeimpaan oikeuteen saattanut rikosjutun syyttäjä Riitta Partia, joka halusi minut ulos jutusta. Hän hävisi, niin kuin on hävinnyt joka ainoa kisan tässä asiassa minulle.

Jippii juttu päättyi aikanaan Helsingin hovioikeuden tuomioon, johon korkein oikeus ei antanut valituslupaa. Kaksi henkilöä tuomittiin ehdottomiin vankeusrangaistuksiin jutussa. Kun mitään ei enää ollut tehtävissä, toinen heistä kääntyi puoleeni. Laadin tuomiovirhekantelun korkeimmalle oikeudelle, jossa väitin, että jutun ratkaissut kokoonpano oli esteellinen, tai yksi tuomareista.

Syyttäjä Riitta Partia piti vaatimusta perusteettomana, hihitteli sille, että asiassa aikaisemmin toiminut asiamies ei enää ollut esittämässä tällaista hullunkurista vaatimusta, vaan hänen sijaansa olin tullut minä. Hihitys katkesi 1.11.2010, kun korkein oikeus kumosi vaatimukseni mukaisesti hovin ratkaisun ja palautti asian uudelleen tutkittavaksi Helsingin hovioikeuteen.

Riitta Partia ei tästä pitänyt, hän oli hävinnyt juttunsa 100-0 käräjäoikeudessa, voittanut sen osittain hovioikeudessa ja nyt sekin meni pieleen. Asiaa ryhdyttäisiin tutkimaan uudelleen.

Riitta Partia ei asiaa korkeimmassa oikeudessa käsiteltäessä pitänyt minua kelvottomana toimimaan asiamiehenä. Hän päätyi tähän vasta sen jälkeen, kun ensin oli hävinnyt historiallisella ratkaisulla. Tämän jälkeen hän halusi minut ulos jutusta ja alkoi esittää, että en saa avustaa pääepäiltyä hovissa.

Helsingin hovioikeus hylkäsi hänen vaatimuksensa ja nyt myös korkein oikeus. Riitta Partia ei ole viime aikoina oikein menestynyt tässä jutussa. Asia ei enää rullaa hänen haluamallaan tavalla.

No, on tietysti mukavaa, että minut on nyt korkeinta oikeutta myöten todettu rehelliseksi, tällaista kunniaa harva saa. En olisi tätä erityisemmin kaivannut, mutta hyvä näin, kun kerran kiukuttelemaan alettiin, tuli tämäkin selvitetyksi. Seuraavaksi katsotaan ehkä, onko Riitta hoitanut virkaansa sellaisella asiallisuudella, kun viranhoito edellyttää, onko hän vilpittömästi pyrkinyt ajamaan asiaa, objektiivisesti selvittänyt niin syytettä vastaan kuin puolesta puhuvat seikat, aiheuttamatta kohtuutonta haittaa jutun epäilyille, jotka ovat kaikki lain mukaan syyttömiä ja muutama miljoona euroa köyhempiä tämän sirkuksen vuoksi.

Aika näyttää]]> Fri, 30 Dec 2011 22:22:50 +0200 http://www.kariuoticonsulting.fi/sivut/blogi?avaa=629 http://www.kariuoticonsulting.fi/sivut/blogi?avaa=629#comments
Miksi nämä kaksi tärkeää asiaa liitetään vain joulunaikaan, miksei niitä sopisi haluta ja tavoitella muutenkin, aina, hyvää ja rauhallista. Aikaisemmin laissa säädettiin, että joulurauhan rikkominen oli rangaistusta koventava seikka, jos teit kolttosia jouluna, sinulle mitattiin hiukan isommalla kulholla kuin muuten. Lainsäätäjä tavoitteli joululle erityiskohtelua.

Miksei tätä samaa kohtelua voisi tavoitella kaikille hetkille, miksi joulu on tärkeämpi kuin muut ajat, sille ei ole mitään järjellistä syytä. Miksei lainsäätäjä vaadi, että kuka ikinä rikkoo hyvää ja rauhallista, pitää rangaista ankarasti, koska ihminen elää täällä vain kerran ja sen soisi olevan mahdollisimman hyvää ja rauhallista.

Rikoslaissa puhutaan enää kotirauhan rikkomisesta, "joka rikkoo toisen kotirauhaa metelöimällä, heittämällä esineitä tai muulla vastaavalla tavalla..." Tämä on aika yleistä, niin joulunakin kuin muutenkin. Ihmiset tuhoavat toistensa rauhaa meuhkaamlla ja raivoamalla. Ihmiset sotkevat elämäänsä, joka vähenee kokoajan. Tiimalasissa hiekka vähenee ja rauhan rikkominen jatkuu.

Mikä on rauhan vastakohta, epärauha, epäjärjestys, pahimmillaan sota. Siis tila, missä kenelläkään ei ole hyvä, rauhattomat nauttivat hetken huumasta löytääkseen pian krapulan, rauhattomuuden kiirastulen, jota joulunakin aktiivisesti tavoitellaan.

Mikä saa ihmiset käyttäytymään niin, että elämä muuttuu rauhattomaksi? Edellisessä kirjoituksessa viittaamani guru katsoo, että näin käy, kun ihminen valuu eläimen tasolle, antaa tunteilleen vallan, haluilleen ja vieteilleen, jotka eivät ole järjen kontrollissa. Tunnemaailman hallitessa ihminen hakee hetkittäisiä hyvänolontunteita pitkäkestoisen onnellisuuden kustannuksella. Krapulaa ei mietitä, minä haluan, otan, en anna, kiinnittyn asioihin ja ihmisiin itsekkyyttäni, itsekkäistä syistä sen sijaan, että rakastaminen olisi avointa, vapaata ja rohkeaa, epäitsekästä.

Ihmiset ovat pelon kourissa, koska eivät hallitse omaa elämäänsä, mikä johtaa rauhattomuuteen ja jatkuvaan ahdistukseen sekä aggressiivisuuteen, pelokas ihminen on aggressiivinen. Tutki ihminen itseäsi, älä anna itsekkäiden tunteiden ohjata, vaan käytä järkeäsi, tee töitä itsesi ymmärtämiseksi äläkä alistu helppoihin vaihtoehtoihin, jotka ovat aina vääriä.

Hyvää ja erityisesti rauhallista joulua kaikille lukijoilleni, teitä on tällä hetkellä keskimäärin lähes 500 joka päivä :)




]]> Sat, 24 Dec 2011 16:26:18 +0200 http://www.kariuoticonsulting.fi/sivut/blogi?avaa=628 http://www.kariuoticonsulting.fi/sivut/blogi?avaa=628#comments
Oli ilo todeta olleensa jälleen kerran täysin väärässä, mies on 85-vuotias, aloittaa työpäivänsä neljältä aamulla, ei vietä viikonloppuja eikä pidä lomia, koska häntä ei väsytä, hänellä ei ole stressiä, hän ei osannut kuvailla, mitä stressi tarkoittaa, koska ei ollut sitä kokenut. Miehen kasvoissa ei ollut rypyn ryppyä ja voin olla aika varma, että kyse ei ollut Putin hoidosta, siis botoxista.

Gurua kutsutaan Swamiksi. Hän on kirjoittanut useita kirjoja, joista muutama kansainvälinen bestseller. Kirjassaan The Fall of the Human Intellect, hän kuvaa ihmiskunnan onnettomuutta, kyvyttömyyttä kehittää itselleen älyä, toimia järkevästi tilanteissa, jossa tunteet, himot ja halut ohjaavat ihmistä. Swamin mukaan ihmiselle on erittäin vaarallista ja lopulta tuhoisaa, antaa tunteitten, halujen himojen (Mind) hallita älyn (Intellect) kustannuksella.

Swamin yksi perusidea on kehittää älyä niin, että tunteiden viidakko ei pääse tuhoamaan ihmisen onnellisuutta, rauhaa, hyvää oloa. Ettei Mind tee tuhojaan, ota kontrollia ihmisestä ja syökse häntä kuiluun. Swami varoittaa monenlaisista ihmiseen liittyvistä ominaisuuksista, yhtenä laumailmiö, käyttäytyminen, teet niin kuin muutkin, niin kuin aina on tehty etkä käytä omaa arvostelukykyäsi sopiiko tämä sinulle, mikä johtaa ahdistukseen ja pahaan oloon, tyytymättömyyteen. Ihmisen pitää kyseenalaistaa kaikki ja arvioida asioita viileästi oman älynsä kautta antamatta ulkoisten häiriötekijöiden vaikuttaa.

Kyse on jonkinlaisesta älyn kontrollista ilman, että tunnemaailmaa tuomitaan, se vain laitetaan järjestykseen, järjen avulla. "To have emotions is a virtue. But it would be a grievous error to let them interfere with your intellectual judgment."

Hän käyttää yhtenä esimerkkinä siitä, kuinka vähällä ja väärällä harkinnalla ihminen syöksyy parisuhteeseen. Miksi lisääntyä, ihmisiin liittyy halu mennä yhteen saadakseen perillisiä, jatkaakseen sukua, miksi? Onko tämä järkevää, haluatko todella tätä ja kaikkea mitä se tuo tullessaan. Pariutumiseen liittyy halu saada joku itselleen, ottaa omakseen toinen, omistaa tämä, tästä seuraa kontrollintarve, pelko menettämisestä ja lopulta näiden realisoituminen erossa. Tarve kumppanuuteen, ihmisen, eläimen tai minkä tahansa kanssa, vahvan ihmisen ei tarvitse tukeutua toiseen, hän kantaa itsensä. Seksi, parisuhteeseen liittyy mahdollisuus saada seksiä halutessaan, onko se niin, kohtaavatko libidot toisensa, vai seuraako tästäkin vain rasite, tarve yrittää sopeutua toisen tahtiin. Turvallisuus, tuoko kumppani turvaa, vai kykenetkö saamaan sen muuten, oletko turvassa myös yksin.

Ennen parisuhteeseen ryntäämistä tunteet on syytä työntää sivuun, astua taaksepäin ja arvioida tilanne, potentiaalinen ehdokas järjellä, miksi haluan olla tuon ihmisen kanssa aamulla samassa kahvipöydässä, onko se järkevää, vai ohjaako päätöstä yksin haluani MIND, tunteet, himot, halut, jotka syöksevät sinut suohon, sulkiessaan järjen komeroon. Ihminen tuhoaa itsensä antaessaan tunnemaailman tehdä päätökset puolestaan, alentuessaan eläinten tasolle, vaikka meille on annettu mahdollisuus arvioida kaikkea tavalla, joka johtaa onnellisuuteen.

Swamilla on paljon ja tärkeää sanottavaa, oma kovalevyni ohjeilmoidaan uudelleen siten, että MIND:n pyrkimys ylivaltaan ainakin pyritään laittamaan järjen suojelukseen, aika näyttää miten käy.Koeaikaa voisi kutsua vaikka parisuhdesapatiksi, termi, jonka osin kopioin eräältä tutulta.]]> Thu, 22 Dec 2011 09:47:40 +0200 http://www.kariuoticonsulting.fi/sivut/blogi?avaa=627 http://www.kariuoticonsulting.fi/sivut/blogi?avaa=627#comments
Wkipedian mukaan, rakkaus on syvä kiintymyksen tunne johonkin, useimmiten toiseen henkilöön. Ihminen voi myös sanoa rakastavansa työtään, harrastustaan, taloaan jne.

Raamatun mukaan, rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa. Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii.

Rakkaus on siis näiden auktoriteettien mukaan tunteita toiseen henkilöön ja sillä on erilaisia kauniita ominaisuuksia, jotka kuvastavat vallitsevaa länsimaista moraalia. Rakkauden sisältö on moraalin ilmentymä, yhteisön käsky yksilölle toimia määrätyllä tavalla.

Käskyn rikkomisesta seuraa sanktio, rangaistus. Ihminen tekee säännöllisesti vastoin sitä miksi rakkautta nimitetään ja joutuu kantamaan siitä syntiä, pahaa omaatuntoa, tuskaa väärintekemisestä, monenlaisia sellaisia pahoja asioita, jotka pikku hiljaa syövät ihmisen säleiksi.

Raamatun käsitys rakkaudesta on normatiivinen, sillä on määritetty, mikä on oikeanlaista käytöstä ja mikä ei. Mielestäni tällä tuhotaan ihmisiä, rakkaus muuttuu osaksi lakikirjaa, synkkää ja julmaa käskyä, jonka vastustamisesta joutuu kadotukseen.

Rakkaus voi kuitenkin olla ihan jotakin muuta kuin raamatun kuvaamaa relatiivista olemista suhteessa toisiin tai toiseen. Rakkaus voi olla absoluuttista, se vain on eikä sitä voi muuttaa. Se sanoo, lupaa, että jokainen on arvokas, jokaista rakastetaan, jokaisella on oma suojaava ympyränsä, johon eivät kehut ja haukut satu muuten kuin kevyenä tuulahduksena.

Tällainen rakkaus takaa jokaiselle oikeuden onneen, tilan, jossa kenenkään ei tarvitse hakea hyväksyntää muilta tai alistaa toista ollakseen tärkeä, rakastettu. Tämä vapauttaa ihmisen hamuamasta toiselta rakkautta, koska jokaisella jo on se, se pitää löytää, elät sen kanssa, mutta et ehkä vain saa siihen kosketusta.

Tämä vapauttaa ihmisen vahtimasta toistaan, pelkäämästä, että tämä lakkaa rakastamasta, että tämä valitsee jonkin toisen polun. Ei ole mitään pelättävää, koska sinulla on rakkaus, tekee ihmiset, mies, nainen, lapsi, isä, äiti, kuka tahansa mitä tahansa. Rakkautesi ei ole riippuvainen muista, se on vain, koska se on osa sinua.

Jos toinen loukkaa, tekee sinulle pahaa, se ei vähennä sinussa olevaa rakkautta. pahan tekeminen sattuu, mutta se ei muuta sinua, sinulla on oma suojakuoresi, jonka sisällä rakkaus on ja pysyy, se on irrottamaton osa sinua.

Jos toinen liehittelee, kehuu, ylistää sinua, sillä ei ole merkitystä, koska se ei muuta millään tavalla sitä sinussa olevaa rakkautta, jota sinusta ei saa pois, sitä ei kukaan voi lisätä eikä vähentää. Se on sinua.

Rakkaus näin ajateltuna vapauttaa ihmisen siitä paineesta, joka tulee suorittamisesta, toisten miellyttämisestä tai sen pelkäämisestä, että ei kelpaa, että jätetään. Näin ajateltuna rakkaus tekee sinusta riippumattoman ja vahvan, harmoonisen yksilön, joka on hyvä muille käskyistä ja kielloista riippumatta. raamattua ei enää tarvita.

Jeesus sanoi, rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi, tämä on tuhoisaa, koska aika harva rakastaa itseään, harva on löytänyt rakkauden itsestään, mikä johtaa rakkauden ja huomionosoitusten hamuamiseen ja pelkoon, ettei tule rakastetuksi eli pelon vankilaan.

Kommentti Mintulle:

Olen samaa mieltä siitä, että ihminen, joka on kokenut rakkautta, löytää sen myös itsestään helpommin ja kykenee rakastamaan takaisin. Rakkaus ei kuitenkaan ole riippuvainen toisten tekemisistä tai tekemättä jättämisistä, se on jokaisessa, sen löytäminen on elämän tärkein tehtävä, koska silloin häviää tarve hamuta rakkautta muualta, kerjäämällä sitä tai pelkäämällä sen menettämistä. Rakkauden kerjäläinen ja/tai hylätyksi, rakastamatta jätetyksi tulemisen pelko vie ihmisestä elinvoiman ja mahdollisuuden onneen.
]]> Sat, 17 Dec 2011 21:46:17 +0200 http://www.kariuoticonsulting.fi/sivut/blogi?avaa=626 http://www.kariuoticonsulting.fi/sivut/blogi?avaa=626#comments
Kirjoitin JJ Lehdon veneonnettomuuden jälkeen blogin, jossa nimitin ukkoa helvetin suureksi pahantekijäksi, joka sietäisi saada teostaan linnaa, vaikka ennakoin tuomioistuimen taipuvan lievempään ratkaisuun. Linnaa tuli, mikä on sekä lain mukaan että oikein.

Syyttäjä vaati viittä vuotta, joka oli liioittelua, mutta jolla annettiin tuomioistuimelle mahdollisuus hiukan tinkiä, tinkivät vajaaseen puoleen vaaditusta, vähän kuin arabialaisella torilla. Oleellista on nyt, että tuomioistumet antavat ennakkoratkaisun siitä, että holtittomasta toiminnasta voi pahimmillaan päästä kaappiin. JJ lehdon toiminta täyttää tämän nykypäivän kaappivaatimuksen selkeästi.

Minulla on tapahtumapaikalta omakohtaista kokemusta, koska kuvasimme yhden Rekonstruktio-sarjan jakson juuri tästä jutusta. Sääli, että Sanoman sensorit estivät sen esittämisen.

Tappokanava on kapea ja matala, siihen on täydellisen järjetöntä ajaa 80 km/h, nopeusrajoitus on alueella 5 km/h. Järjettömyyttä lisää kyykkyhumala ja aamuyö, koska paikalla ei ole liikennevaloja veden päällä lentämistä varten.

Asia on kaikin osin aika selkeä, on aika mahdotonta, että kuollut olisi ollut kuskina, koska juuri pelkääjän puoli veneestä meni täysin säleiksi. JJ ajoi, vaikka ei mitään myönnä. Tämä koko jutussa on ehkä arvottominta.

Jos tapat parhaan ystäväsi vahingossa, mies myöntäisi sen ja maksaisi jälkeen jääneille kunnon korvauksen, jolla ei hyvitetä mitään todellista, mutta tehdään elämä hiukan helpommaksi. Mitä tekee JJ, kieltää kaiken ja kertoo todistajasta, jota ei ole, kunhan höpisee ja näyttelee ylimielistä loppuun saakka.

Kaappi kasvattaa, JJ, sinulla on nyt kasvun paikka. ]]> Wed, 14 Dec 2011 17:50:25 +0200 http://www.kariuoticonsulting.fi/sivut/blogi?avaa=625 http://www.kariuoticonsulting.fi/sivut/blogi?avaa=625#comments
Nyt Jussi on ryhtynyt kertomaan miten asiat ihan oikeasti ovat. Tekstit ovat huimia ja Jussin kertoman mukaan täyttä totta. Tarinoissa piirtyy vallankäyttäjien ja julkisten elämä varsin paljaasti, seksin ympärille, tavalla tai toisella.

Monet jutuista ovat julkisia salaisuuksia, joista ei vain sovi sanoa. Osa johtaa yksityisyydensuojan äärelle, jota Jussi polkee aika huolettomasti. Yhtään tutkintapyyntöä ja harvaa kritiikkiä tekstit ovat vetäneet puoleensa. Tamperelainen Seppo Lhto lähtisi näistä jutuista linnaan, saa nähdä, nostetaanko Jussi kepin nokkaan, kun kertoo asioita, joista ei sovi puhua.

Ihminen on vain ihminen, häntä ohjaa vallanhalu, seksi, joskus hiukan pehmeämmätkin tunteet, mutta aika freudilaista elämä on kun sen riisuu kulisseistaan. Jussin tarinat ovat hauskoja luettavia, koska teksti on lentävää ja jutut satakertaaseiskapäiväisiä.

Jutun kohteena oleminen ei tietysti naurata, mistä seuraa, että jutut johtavat Jussin teoriassa raastupaan, mutta aika harva näistä jutun kohteista haluaa lähteä puimaan näitä kirjoituksia yhtään minnekään. Sanoma konserni on aktivoitunut sensuroimaan kaikkea hiukankin kriittistä sananvapauden käyttöä, tulimme tuntemaan sen Rekonstruktiossa, joka nyt leikataan munattomaksi. Jussi juoksee vastavirtaan, niin kuin aina ennenkin]]> Sat, 10 Dec 2011 14:39:36 +0200 http://www.kariuoticonsulting.fi/sivut/blogi?avaa=624 http://www.kariuoticonsulting.fi/sivut/blogi?avaa=624#comments
Puolisot siirsivät nämä varat yhteiseltä tililtään Luxemburgista Sveitsiin yksin Maija-Liisa Lahtisen tilille keväällä 1994. Tämä yksin indikoi jonkinlaista lahjoitustarkoitusta, muuten varat olisi tietysti siirrettu puolisoiden yhteiselle tai Urpo Lahtisen tilille.

Urpo Lahtisen taloudellisia asioita hoitanut Pekka Paavola, entinen oikeusministeri, entinen Tampereen kaupunginjohtaja ja ties mikä entinen, oikeudessa kuitenkin kiivaasti todisti, että mitään lahjaa puolisoiden välillä ei tällöin tapahtunut. Paljolti Paavolan todistajankertomuksen perusteella tuomioistuimet sitten katsoivat, että ei lahjaa, kavallus.

Vuoden 2009 lopulla Pekka Paavola tuomittiin tämän todistuksen johdosta väärästä valasta tai kuten termi kuuluu, perättömästä lausumasta. Hän ei siis ollut puhunut totta Maija-Lahtista vastaan käydyssä rikosmenettelyssä.

Maija Lahtinen vaati tämän perusteella tuomionsa purkamista. Korkein oikeus päätti kesällä 2011 äänin 3-2, etä tuomiota ei pureta. Vähemmistöön jääneet oikeusneuvokset olisivat purkaneet tuomion, koska oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin säännöt edellyttävät, että tuomittuu saa uuden oikeudenkäynnin, jos alkuperäinen tuomio on oleellisin osin perustunut todistukselle, joka myöhemmin on osoitettu vääräksi.

Tämän tietysti sanoo terve järkikin.

Nyt Maija Lahtinen vaatii tuomionsa purkamista uudella hakemuksella, joka on jätetty eilen. Sen perusteena on asiassa ilmennyt uusi selvitys ja todisteet. Urpo Lahtisen veroilmoituksessa vuodelta 1992, eikä 1993 ole ilmoitettu omaisuutena näitä Maija Lahtiselle siirrettyjä varoja. Ne eivät siten ole olleet Urpo Lahtisen omistuksessa hetkellä, jolloin ne on siirretty Maijalle. Maija ei siten ole voinut kavaltaa Urpolta varoja, jotka eivät ole Urpon.

Tämäkin on terveellä järjellä selvää, mutta aika näyttää mitä mieltä tuomarit aiheesta ovat. Korkeimman oikeuden kesällä tekemä ratkaisu on nyt ihmisoikeustuomioistuimen tutkittavana niillä argumenteilla, jotka korkeimman oikeuden kaksi vähemmistöön jäänyttä oikeusneuvosta esitti eli oikeudenmukainen oikeudenkäynti edellyttää jutun uudelleen avaamista, koska keskeinen todistaja on tuomittu siitä, että hän ei puhunut totta, jutussa ei siis ole varmuudella selvitetty mitä oikeastaan tapahtui ja kaiken lisäksi Urpo Lahtiselta kavalletuiksi väitetyt varat eivät hänen omien veroilmoitustensa mukaan olleetkaan hänen!]]> Fri, 09 Dec 2011 16:48:55 +0200 http://www.kariuoticonsulting.fi/sivut/blogi?avaa=623 http://www.kariuoticonsulting.fi/sivut/blogi?avaa=623#comments
Ennakkona britti oli suunsoittaja, joka piti olla vastaantulija sauerlandin nousevalle tähdelle, vaan ei ollut. Heti alusta alkaen Robben olemus oli alistunut, minkäänlaista itseluottamusta ei miehestä hehkunut, hän päästi mustan lyömään oikomatta käsiään pitääkseen suunsoittajan loitolla.

Robbe on suurien suorien ja vasemman koukun mestari. Jos jättää lyömättä vastustajaansa, nyrkkeilymatsin yleensä häviää. Robbe kertoi käden tulleen kipeäksi ensimmäisessä erässä. Käsi oli vain osittain kiinni olkapäästä ja vasara oli halki. Miksi mies, joka pitäisi olla lähinnä kuntoutuksessa, laitettiin nyrkkeilemään mielettömän kovakuntoista ja kovaa lyövää mustaa vastaan? Kuka halusi laittaa Robben uran vaaraan?

Ehkä mitään vaaraa ei missään vaiheessa ollutkaan, koska heti ottelun jälkeen Robben taustajoukot hehkuivat tyytyväisyyttään, he tiesivät voittaneensa, vaikka Robbe ei voittanut. Robbe sai tyylipuhtaasti turpaansa, vaikka tuomarit muuta väittävät. Tämä ei ole niin outoa suuressa maailmassa, jossa kotipesässä on hankala naapurin pärjätä, mutta tämä tulos vaikutti liian selvältä heti hävityn ottelun jälkeen.

Robbe on oppinut maailman tavoille, hän ei selitellyt, tuomarit ratkaisee, minä lyön. Näinhän se on. Tuomarit ratkaisee, mutta mikä vaikuttaa tuomarin ratkaisuun. Oikeudessa ihmiset luulevat ratkaisun tulevan selvitetyistä tosiseikoista ja laista. Joskus näin onkin, mutta välillä asian ratkaisee aivan jokin muu, kuten Robben tapauksessa.

Suuri saksalainen promoottori, sauerland on päättänyt että Robbesta tulee mestari, tätä ei muutama alipalkattu kehätuomari tule vaikeuttamaan. Olen aivan vakuuttunut, että nämä tuomarit saavat, ja ovat saaneet duunia myös aikaisemmin Sauerlandin illoista.

Epäoikeudenmukaisuuden tunne on mykistävä, se salpaa hengityksen ja nostaa vihan pintaan. Epäoikeudenmukaisuutta voi kokea missä tahansa, pahimmalta se tuntuu, kun olet alisteisessa asemassa ja joudut hyväksymään toisten sinua koskevia ratkaisuja, olit kehässä tai oikeussalissa.

Epäoikeudenmukaisuus on elämää, se on väärin, mutta se syntyy joka aamu uudestaan tekemään pahaa meille. Sitä jakavat yleensä vaikutusvaltaiset vaikutusvallattomille. Epäoikeudenmukaisuus on heikon kahle. ]]> Sun, 04 Dec 2011 19:29:29 +0200 http://www.kariuoticonsulting.fi/sivut/blogi?avaa=622 http://www.kariuoticonsulting.fi/sivut/blogi?avaa=622#comments
Politiikassa pitkään Sellossa seisoneet saavat vuoronsa. Maria on tehnyt pitkän matkan nykyiseen tehtäväänsä. Miksi pyrkiä hommaan, johon rahkeet eivät riitä. Me näemme vain kuoren. Voin kuvitella, että ministeriön korkein virkamies, kansliapäällikkö repii pelihousujaan aamusta iltaan joutuessaan korjaamaan ja selittelemään ministerinsä tekosia.

Näytelmä tuo mieleen elävästi televisiosarja kyllä herra ministeri kuitenkin sillä erolla, että televisiosarjan päähenkilö oli edes jotenkin kartalla, Marialla kartta on tyystin hukassa.

Niin miksi haluta olla muuta kuin on? On valelääkäreitä, nyt on valeministereitäkin. Valetohtoreita ja valevaikka mitä meillä on ollut aina.

Jari Sarasvuo on painunut suureen hiljaisuuteen, miksi näin? Onko Jari seestynyt keski-ikään, vai mikä on hiljentänyt Trainers' Housen shamaanin? Yhtiön hallituksen puheenjohtaja karkasi oikeisiin töihin. Kuka on nykyään Mr Trainers' House, tarvitseeko yhtiö enää ketään, onko sitä edes olemassa.

Aika näyttää, voikin olla niin, että kohta säihkyy, valokeila palaa supliikkien isoäitiin, jolla on paljon selitettävää, hän pääsee aivan erilaiseen rooliin, tajuntaa avarruttavaan tilaan, jossa kaikki punnitaan ihan uudella vaa'alla, yhtiö saa näkyvyyttä, joka syleilee sen pois. ]]> Mon, 21 Nov 2011 18:38:30 +0200 http://www.kariuoticonsulting.fi/sivut/blogi?avaa=621 http://www.kariuoticonsulting.fi/sivut/blogi?avaa=621#comments
Asiansa hyvin hoitanut on aina paremmassa asemassa kun elämänsä sotkenut. Kreikkalaisia ei nyt naurata vaikka pitkään on naurattanut. Ehkä tämä on jonkinlainen luonnonlaki, mistä seuraa, että Unionin kasassa pysyminen edellyttää välttämättä taloudellisen integraation lisäämistä, tarvitaan keskusjohto, joka huolehtii, että meistä kaikista tulee yhtä rikkaita.

Keitä ovat sitten nämä kolmen AAAAAAA:n sankarit, euroalueella niitä on kuusi, Suomi mukaan luettuna. Unionin sääntöjen mukaan millään valtiolla ei saa olla budjettivajetta, joka ylittää 3 % valtion bruttokansantuotteesta, siis valtio ei saa velkaantua 3 %:a enempää kansakunnan tuottamasta. Kolmen AAAAAA:n valtioilla valtion velat ovat alhaisia verrattuna kurjimuksiin, siis Kreikkaan, Portugaliin, Italiaan, joilla velkaa on paljon, yli 100 % bruttokansantuotteesta eli siitä mitä porukalla vuodessa tienataan.

Miten asiat ovat sitten herra Stubilla? Hänellä on asuntolainaa 750 000 euroa, tulot ovat ehkä noin 150 000 euroa vuodessa, nettona tietysti aika paljon vähemmän. Mihin ryhmään Stubb sitten kuuluisi, onko hän kolmen AAAA:n ukko vai rupusakkia, kreikkalainen näytelmä?

Stubin kokonaisvelka on karkeasti miljoona, tulot nettona alle 100 000, hänen velkaantumisasteensa ei ole kreikkalainen reilut 150 %, vaan stuubimainen, noin 1000 %. Euroopaministeri on siis aivan omassa sarjassaan tässä suhteessa, kuten aina ennenkin :) ]]> Fri, 18 Nov 2011 09:07:26 +0200 http://www.kariuoticonsulting.fi/sivut/blogi?avaa=620 http://www.kariuoticonsulting.fi/sivut/blogi?avaa=620#comments
Italia on velkaa enemmän kuin kukaan muu. Silvio ei ole huolissaan, koska ravintolat ovat täynnä! Niinpä, auringonpaisteessa moni murhe maatuu, täällä kalsassa pakkanen panee ajattelemaan hiukan synkemmin, tarttee jotenkin olla peruste ja pohja kaikelle, pelkkä huuto ja veuhkaaminen ei perusta mitään.

Näin kaukaa auringosta Etelä-Eurooppa näyttää olevan paljon lähempänä Pohjois-Afrikkaa kuin Skandinaviaa. Välimeren ympäristössä kuohuu, valtiot vaihtavat järjestelmiä ja vetäjiä, vanhat kuopataan, järven eteläpuolella ihan konkreettisesti, uudet puetaan uusiin asemiin edustamaan kansaa.

Demokratia tuntuu toimivan tehokkaammin maissa, missä sitä ei ole. Euroopan kehdossa kaikki keskittyvät istumaan alas ja murjottamaan maailman menoa, Tunisiassa, Libyassa ja arabimaailmassa muutenkin kansa otti vallan pois niiltä, jotka sitä käyttivät väärin. Onko demokratia muuttanut Afrikkaan, pois täältä, missä sille ei ole enää käyttöä kun se ei toimi.

Käynnissä on mielenkiintoinen mullistus, poliittinen ja taloudellinen. Yhtenä nimittäjänä kaikessa on poliittisen vallan ja rahan välinen asiaton yhteys, Kreikassa, Italiassa, Ranskassa, jopa hiukan meilläkin. Raha rulettaa, hakeutuu sinne, missä sillä saa parhaan tuoton. Rahalla saa halvalla suurta valtaa, Suomessa vallan ostaminen maksaa muutaman kymppitonnin. Kreikassa homma pelittää italialaisittain, vallalla tehdään rahaa, poliitikko osaa ottaa hyödyn asemastaan eri tavalla kuin täällä kylmässä, missä suurin synti, minkä ihminen osaa kuvitella, on töistä poissaolo ilman ihan oikeaa sairautta.

Meillä moraali on tuskastuttavan kuristavaa, Hesarin viikonlopun artikkeli kuvaa sen hyvin. Tällaisella moraalilla valtio ei kuitenkaan velkaannu ja kaadu muitten vastuulle, kun nyt kerran muitakin on. Maailma on monenkirjava, hyvällä on aina puolensa, vapaus olla ja elää siellä, missä haluaa, on iso eurooppalainen arvo, joka mahdollistaa elämänsä muovaamisen haluamakseen. ]]> Mon, 07 Nov 2011 12:15:10 +0200 http://www.kariuoticonsulting.fi/sivut/blogi?avaa=619 http://www.kariuoticonsulting.fi/sivut/blogi?avaa=619#comments
Verotiedot kertovat monenlaista, kuka on tienannut ja paljonko veroja on niistetty tienaajan tililtä. Ensimmäiseksi auennut veroluettelo koski pääomatuloja. Viidenkymmenen eniten pääomatuloja ansainneen joukossa oli sentään kaksi, joiden veroprosentti ylitti 30. Kakkosrivi tulojen oikealla reunalla oli päättymätön, 27, 28, 29, 28...%

No mitä tämä kertoo, ainakin siitä, että elämme yhteiskunnassa, missä kannattaa tienata pääomatuloja, jos haluaa maksaa vähän veroja. Ei kannata ansaita, vaan antaa pääoman ansaita. Istua sohvalla kuuntelemassa kun korkokuoriainen tai vuokramato imee rahat köyhiltä, säälittäviltä, jotka ansaitsevat niska limassa.

Tulevaisuudessa tämä jako muuttuu entistä verisemmäksi. Ansioihminen maksaa entistä enemmän, jotta valtion businekset Etelä-Eurtoopassa saadaan maksettua. Pääomaihminen sen kun jatkaa vanhalla ja hyväksikoetulla linjalla. Älä sie verottaja väännä prosenttia isommalle tai joudun lähtemään ansaitsemaan jonnekin lämpimään, missä ymmärretään pääoman päälle.

Tulevaisuus on etelässä. Espanjassa mökit halpenevat entisestään, elinkustannukset alenevat, aurinko jatkaa paistamistaan. Paikallinen valtio on iloinen, jos saa maahan ihmisiä, joilla on ostovoimaa, jota kannattaa käyttää shortsit jalassa.

Eurooppa voi huonosti, löytyykö mantereesta sellaista dynamiikkaa, joka hoitaa päälle kaatuvat velat, muuttuuko manner sosiaalisesta epäsosiaaliseksi, koska meillä ei ole varaa olla sosiaalisia, huolehtia heikommista, aiheuttaako tämä kaikki kasvavaa levottomuutta. Kreikka sanoo ei, mistä seuraa taloudellinen kaaos, jossa rahat jaetaan uudelleen. Nopeat syövät hitaat, heikot eivät syö mitään.

On aika vähentää kaikkea]]> Tue, 01 Nov 2011 20:04:32 +0200 http://www.kariuoticonsulting.fi/sivut/blogi?avaa=618 http://www.kariuoticonsulting.fi/sivut/blogi?avaa=618#comments
Kun yhteiskunta ei enää kykene hoitamaan sairaitaan tai järjestämään kuoleville asianmukaista saattohoitoa, kuten Suomessa on käymässä, ollaan aika perimmäisten kysymysten äärellä. Mihin tarvitaan valtiota, kansalaisten yhteenliittymää, joka ei enää kykene hoitamaan tehtäviään. Valtioita on Euroopassa johdettu ja annettu johtaa niin huonosti, että ollaan päädytty katastrofiin.

Kummallista tässä kaikessa on yksityisten toimijoitten, pankkien rooli. Ne ovat luotottaneet luottokelvottomia ja ansainneet sillä älyttömästi - lyhyellä tähtäimellä. Aivan samalla tavalla kuin Suomessa aikanaan 1990-luvun alkuvuosina. Rahaa ulos minne vain, kyllä se tulee takaisin! Massiivinen rahan lainaaminen on ollut kivaa niille pankkiireille, joiden bonukset ovat olleet riippuvaisia lyhyistä voitoista. Muille on käynyt kylmät.

Yksittäinen näppäryys on ollut keskeinen ja tärkein voima, jolla pitkäjänteisempi viisaus on laitettu vanhentuneena nurkkaan. Kaikkien intressissä on, että tuomarit ja pankkiirit ovat kylän viisaimpia, jotka eivät heilu tuulessa. Nyt näihin hommiin laitetaan kaikenlaisia, mitä räväkämpi sen parempi.

Sijoitustuotteet eivät ole koskaan monimutkaisia ja jos ovat, ne eivät ole totta. rahanlainaaminen ja luoton ottaminen on yksinkertaista hommaa, toinen antaa kun saa riittävät vakuudet. Nimi ei ole riittävä, ei vaikka se kirjoitettaisiin kreikaksi. Jumalat eivät vastaa rahvaan vastuista.

Suomalaiset eläkkeet eivät ole. Tämä paljastui kun selvitettiin eläkeyhtiöitten sijoitustuottoja. Niitä ei ole, ellei pidä muutaman prosentin reaalista tuottoa riittävänä. Vanhuudenturva on ideaali ja haave, joka voi perustua vain omiin rahoihin, eläkeyhtiöissä niitä ei ole.

Eläkeyhtiöitten johtajat ovat jakaneet toisillee bonuksia hyvästä johtamisesta, vaikka eivät ole saavuttaneet lain edellyttämää 4 % reaalista tuottoa vuosittain. Saat lisää palkkaa, vaikka et saavuta edes lain edellyttämiä tuloksia!

Asia ei kuitenkaan ole ihan näin mustavalkoinen. OMX indeksi on laskenut 5 vuodessa 35 %, jona aikana eläkeyhtiöitten sijoitustuotot ovat olleet kuitenkin muutaman prosentin plussalla. Tämä johtuu siitä, että kaikki kolikot eivät ole suomalaisissa osakkeissa.

Summa summarum. Julkinen sektori kuivuu ja palvelut, joita ihmiset ovat kuvitelleet saavansa lakkaavat olemasta. Vanhuksia kasataan kekoihin kuivaamoihin, missä heitä lääkitään siten, että vaihtuvuus on mahdollisimman suuri ja hoidontarve pieni. Rahan puutteen annetaan näkyä ihmisarvossa, sitä leikataan kirveella. Yhteiskunnan arvopohja rapautuu, käytettävissä olevat kolikot vierivät kulisseihin ja tarpeettomaan, mistä seuraa suoraa puhetta ja perussuomalisten nousu.

Kansa alkaa puhua kohta kirveillä]]> Thu, 27 Oct 2011 12:58:51 +0300 http://www.kariuoticonsulting.fi/sivut/blogi?avaa=617 http://www.kariuoticonsulting.fi/sivut/blogi?avaa=617#comments